Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
27282930123
45678910
11121314151617
18192021222324
25262728293031

RSS

 Vastakkainasettelun taika
03.05.2020 10:19

Korona aiheuttaa monenlaista paniikkia. Pelotellut yli 70-vuotiaat eivät uskalla avoimesta ikkunasta kadulle vilkaista.
Nuorempien suhtautuminen heihin on tätä: ensin ikääntyviä vältellään, sitten syrjitään, eristetään, panetellaan ja lopulta, no, vihataan.
Nuorempi väki pörrää ympäriinsä kuten ennenkin mutta nyt naamari päässä. Siksi he kokevat olevansa parempia ihmisiä, jotka kantavat huolta meistä, muka, kaikista.
Nyt on tapetilla myös maalle muutto, pääkaupunkiseudulta varsinkin. Vauhkoimmat ovat jo muuttaneet. Monet lopulta tasaantuvat ajan mittaan pohdittuaan miksi he jättäisivät oopperan, teatterit, Musiikkitalon, joissa he eivät tosin juuri käykään.
Minä olen ollut kaupunkilainen koko ikäni. Kerran muutin torin kupeesta maalle Jynkän messualueelle. Kestin tapahtomuutta vuoden.
Suvainnette retroilla aidossa city-hengessä:
En ole maalla käynyt kuin pakon edessä lapsena perunannostossa. Palkkana oli talven perunat – siskolle kaksi säkkiä minulle yksi.
Sen jälkeen en ole asvaltilta loitonnut. Joka muuta väittää, ei näe metsää puilta.
Tutkijat jotka väittävät puheemmekin perustuvan maalaissanastoon ovat tieteen pahnanpohjimmaisia. He heiluvat kuin siat vatukossa. Heidät ottaa vielä ohrakyrsä.
On käsittämätöntä, että porsaanreikä maalaiskuvastosta puheessa on esille talikoitu. Semmoista vaaliva kielentutkija on pukki kaalimaan vartijana.
Sopii keikailla kukkona tunkiolla, mutta vielä me kaupunkilaiset näytämme mistä kana kusee.
Parhaan sadon kirjoittajakin korjaa vain kaupungissa. Jos häntä ängetään puun ja kuoren väliin, niin kyisen pellon kyntämistä on kirjoitustyö. Siinä ovat lukijallakin puurot ja vellit sekaisin ihan ruutukaava-alueella.
Eikä lähiöväkeäkään kannata lähteä sahaamaan silmään. Siinä jää rysän päältä kiinni.
Sen verran on oltu pappia kyydissä, että pussissani ovat maaseutu-kaupunki -väännössä puhtaat jauhot. Ei elämä ole kaksilla hevosilla ajamista. Vaikka siitä punaniskat vettä myllyynsä saisivatkin.
Totta kai heitä piisaa, jotka haluavat lyödä kaupunkilaisia kuin vierasta sikaa. Mutta ehei, me näytämme heille närhen näpöttimet. He saavat kulkea tyhjenevällä kyläraitilla jonossa kuin köyhän talon porsaat.
Kyllä hevosenleikkiä pitää ymmärtää, mutta tässä maalaiskysymyksessä lyödään kyllä koko suomalainen edistystahto teuraaksi.
En minä sillä, että sukset olisivat ristissä maalaisten kanssa lopullisesti. Mutta ei vara venettä kaada. Äkkiä siinä on, jos antaa älyn viikatteen tylsyä, ojasta allikossa. Koko touhu on sotkuista kuin junttien kalakontin pohja.
No, jos maalle muuttoa aikovilta onkin karannut pappatunturi käsistä, niin ei meidän kaupunkilaisten kannata päreitämme polttaa. Se on selvä pyy.
Mutta vapaata riistaa ei pidä suostua olemaan. Sammakoita voi kuka tahansa laskea suustaan, mutta jos kaupunkilainen moiseen lankeaa, nauravat sinä naurismaan aidatkin.
Maalaisväitteidenkin sopii kohdaltani häipyä kuin suolistokaasu Saharaan.
Kyllä jämptti on niin!

IMMU


Kommentoi



 Ystävän häivä
03.05.2020 10:19

Korona-ajassa on jotain samaa kuin joulunalusajassa.
Ihmiset tekeytyvät empaattisiksi. Etenkin ne, joista on ihmetellyt, että miltä maailman kylmiltä kiukailta leviää se löyly, jonka lyömiä he ovat.
Tuuman (!) päässä absoluuttisesta nollapisteestä se kiuas sijainnee.
He pysäyttävät turvavälin pitäen mutta ei turpaväliä.
He hymyilevät kolkostl: Mitä kuuluu?
Se tuo mieleen P. Haanpään kiukun: "Ihmiset kun ovat sellaisia, että niiden pitäisi saada kaikki tietää. Kysyvät ensitöikseen, että mitä kuuluu? Perkelettäkö se heihin kuuluu, mitä kuuluu! Jonninjoutavaa uteliaisuutta..."
Kun heille vastaa, ettei ole tartuntaoireita, eikä avio ole muuttunut kahden kaupasta huutokaupaksi, eikä etämykkäkouluksi, ilme palaa syntymäyrmyn ynseäksi.
Meillä ei juuri mikään ole muuttunut. Sallin vaimon kuljettaa palloa.
Vaikka aika ajoin onkin mukava kun on sakkia koolla. Syntyy sökörinkejä ja ryyppyremmejä viljelemään mukavia kokkapuheita.
Voi silmätä lumoavia rakkauden papittaria pintaa syvemmältä. No, tuo jääköön...
Mutta mitään hämminkiä ei ole ilmennyt.
On tuhansien niteiden kotikirjasto, levyaarteisto, kuntopyörä, tonttipuuhat, pätevä lähikauppa.
Kohta leviää kotikatajan juurelle sinisilmälemmikkien meri. Saa aistia tuoksua keltamataran, jota Neitsyt Marian sänkyheinäksi kutsutaan.
Voi sujauttaa puolison aamutakin taskuun huomenet: Metsän soreapilarisessa temppelissä, / taivaan sinisen kupolin alla, / soittivat kuuset Sibeliusta / neulasten pizzicaton / Sinulle omistivat.
Ei huolta siis ilkeydestä, pisteliäistä ihmisistä.
Aina voi tihentää askellusta sitä valoa kohti, jossa välähtää ystävän häivä.
Rauhaa:
IMMU

 
 
 


Kommentoi


©2020 Immun pakinat - suntuubi.com