Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK
28293031123
45678910
11121314151617
18192021222324
2526272829301

RSS

 Saunan hauteet
21.06.2018 08:42

On, taas, selvitetty, että Suomessa asuu 90-prosenttisesti onnellinen kansa. Huomisiltana onni kiteytyy: päästään juhannussaunaan.
Saunan koskemattomuuteen on usein kajottu: on keksitty jopa saunajooga. Mutta sauna on aina ollut miehelle joogamaisen kuotoilematon paikka, jossa paitsi nahka myös sielu siivoutuu.
Löylyhuoneessa ei juoda viinaa eikä puhuta politiikkaa. Aina on silti heitä, jotka rikkovat sääntöä. Ehkä he valmistautuvat Suuren Alakerran ikilöylyihin.
Lapsuuden saunoista jäi mieleen pesut äidin kanssa. Hän oli aika peto kuuraamaan tulikuumalla vedellä ja juuriharjalla. Jos valitti, niin äiti opasti, että eliitin katinkultaus kuluu, rahvaan siannahka kestää.
Lämpimin muistoni oli ajalta, jolloin isä vielä eli. Hän osti minulle syntymäpäivälahjaksi vesipistoolin. Upea se oli, puinen kahva ja metallipiippu.
Illalla hänellä oli kiire saunaan ennen äitiä. Pistooli otettiin mukaan. Hän latasi pyssyn jääkylmällä vedellä ja kun äiti tuli sisään isä ampui suihkun suoraan äidin, no, rintoihin.
Äiti silmäsi tujakasti mutta nelivuotiaskin tajusi kuinka äidin silmiin syttyi kirkas lämmin valo. Se oli sen ajan saunajoogaa palkitsevimmillaan.
Myöhemmin saunoin leppeästi enojen kanssa kesäisin Heinävedellä. He lähtivät kylpypäivinä Varkauteen ostamaan, muka, työvaatteita. Minut otettiin maskotiksi.
Kotona saunan pukuhuoneessa enot kierrättivät pulloa. Minä kysyin, että mitä se on kun minulle ei anneta.
Latojuomaa, vastasivat enot ja laskettivat latojen määrä. Yksitoista niitä oli.
Se oli miesten välistä saunajoogaa. Tarina-aarteistoni pohjaa pitkälti saunaneteiskossun ryydittämän löylyn lyömän huulivoimalan antiin.
On niitä paljon kiihkosaunojia, jotka pilaavat kouhotuksella kylpyilon. Yli sata pitää olla lasissa. He ovat aina tyrkyttämässä saunaa vaikka vieras ei välittäisi. Minä laistan jo siksi mökeillä ravaamisen.
Joku saattaa muistaa kertomukseni kuinka tyttären ollessa imetysiässä menimme vaimon kanssa saunaan. Silmäsin häntä lempeästi ylävartaloon todeten:
- Väittävät että imettäminen aiheuttaa riippuvuutta. Mutta eipä meillä...
Vaimo silmäsi ilmiselvästi pohtien, että lähteekö vai ei. Ei ole lähtenyt – 44 vuoteen.
Olen kylpenyt lukuisissa saunaversiossa: telttasaunassa, tynnörisaunassa, nuorena seppelpääneitojen kanssa yhteissaunassa. Upea kokemus oli maakuoppasauna Siperian taigalla.
Saunasta saa elämänviisautta: suu on kuin saunan ovi, jos sitä pitää liiaksi auki, lämpö katoaa.
Mukavia juhannuslöylyjä Sinullekin.

IMMU


Kommentoi



 Mittuakos tässä
20.06.2018 08:57

Juhannuksena, jota mittumaariksikin kutsutaan, herää monessa humoristi.
Yliriehakkaan juhannuspäivän motoksi sopinee ajatelma:  Mikäli ei kestä elämää selvänä eikä humalassa niin krapula jää ainoaksi vaihtoehdoksi.
Mutta: jos opettelet alla olevat mauttomuudet ulkoa, suosio nousuhumalaisessa juhannusseurassa on taattu.
Suistun siis  juhannuksena poikkeamaan minulle ominaiselta hyvän maun polulta:

Kuinka eri heimot juovat Suomessa juhannusviinaa?
Varsinaissuomalaiset veden kanssa.
Lappilaiset ilman vettä.
Savolaiset kuin vettä.

Isä kertasi matematiikassa kehnosti menestyvän poikansa kanssa laskuoppia.
Edettiin vetomittoihin:
- Ensin on mikrolitra sitten millilitra, senttilitra, desilitra, litra. Mikä sitten tulee?
Poika:
- Sinun juhannuksen viettotapasi tuntien toivottavasti korkki.

Millainen on savolainen juhannusaamukahvi?
Pannaan kupin pohjalle euron kolikko. Kaadetaan päälle kahvia sen verran, että kolikko häviää näkymästä. Sitten Savon Wiinaa niin paljon, että kolikko näkyy taas. Nautitaan kertalaakista.

Otto sanoi juhannusaattotiltana vaimolle, että hevosella on kuumetta joten sitä pitää vilkaista. Meni tunti ja vaimo kurkisti ikkunasta kun Otto tuli piian aitasta housujaan napittaen. Kun Otto tuli sisään niin vaimo:
- Se lutka lähtee ja  heti.
Otto:
- Älä nyt. Mistä tähän äkkiä saadaan niin hyvä työihminen. Katellaan jos se parantaa tapansa...

Mallu palasi juhannuksen häämatkalta. Ystävätär uteli:
- Millaiset siellä olivat maisemat?
Mallu:
- Hotellihuoneessa oli ainakin valkoinen katto.

Savolaisjohtaja sai vongatuksi sihteerinsä juhannusaattona petiin. Hän yritti ja yritti mutta elin ei ottautunut. Johtaja tuijotti jalkoväliinsä:
- Nyt tajuan miksi sinua kutsutaan mulkuksi.

                                                              ■
Koska juhannuksena käy toteen Hectorin taannoin hokema ”juodaan viinaa, tullaan viisaammiksi niin...” lisään alle aihioita tietokilpailuksi:

1) Mihin matkarakastaja Huikkanen sylki J. Vainion laulussa?
2) Missä teoksessa umpikiero renki lausahti pientilan kauniista emännästä Juulista, että tällä on ”hammeen alla ikuinen juhannus”?
3) Minkä tahtiin hanuristi Janatuisen jalka löi juhannuksena vastentahtoisesti?
4) Missä juhannusaiheisen teoksen saarnassa Pietari on laittanut toistakymmentä jaloviinaa tuulensuojaan?
5) Mitä näkee lähteen pohjalla kun menee noutamaan lantrinkivettä?

(Vastaukset: 1) kylmään parsakeittoon 2) H. Turusen Simpauttajassa 3) tangon 4) H. Salaman Juhannustansseissa. 5) aamua varten jäähtymässä olevan kaljakorin.

IMMU

Juhannuksena, jota mittumaariksikin kutsutaan, herää monessa humoristi.
Yliriehakkaan juhannuspäivän motoksi sopinee ajatelma:  Mikäli ei kestä elämää selvänä eikä humalassa niin krapula jää ainoaksi vaihtoehdoksi.
Mutta: jos opettelet alla olevat mauttomuudet ulkoa, suosio nousuhumalaisessa juhannusseurassa on taattu.
Suistun siis  juhannuksena poikkeamaan minulle ominaiselta hyvän maun polulta:

Kuinka eri heimot juovat Suomessa juhannusviinaa?
Varsinaissuomalaiset veden kanssa.
Lappilaiset ilman vettä.
Savolaiset kuin vettä.

Isä kertasi matematiikassa kehnosti menestyvän poikansa kanssa laskuoppia.
Edettiin vetomittoihin:
- Ensin on mikrolitra sitten millilitra, senttilitra, desilitra, litra. Mikä sitten tulee?
Poika:
- Sinun juhannuksen viettotapasi tuntien toivottavasti korkki.

Millainen on savolainen juhannusaamukahvi?
Pannaan kupin pohjalle euron kolikko. Kaadetaan päälle kahvia sen verran, että kolikko häviää näkymästä. Sitten Savon Wiinaa niin paljon, että kolikko näkyy taas. Nautitaan kertalaakista.

Otto sanoi juhannusaattotiltana vaimolle, että hevosella on kuumetta joten sitä pitää vilkaista. Meni tunti ja vaimo kurkisti ikkunasta kun Otto tuli piian aitasta housujaan napittaen. Kun Otto tuli sisään niin vaimo:
- Se lutka lähtee ja  heti.
Otto:
- Älä nyt. Mistä tähän äkkiä saadaan niin hyvä työihminen. Katellaan jos se parantaa tapansa...

Mallu palasi juhannuksen häämatkalta. Ystävätär uteli:
- Millaiset siellä olivat maisemat?
Mallu:
- Hotellihuoneessa oli ainakin valkoinen katto.

Savolaisjohtaja sai vongatuksi sihteerinsä juhannusaattona petiin. Hän yritti ja yritti mutta elin ei ottautunut. Johtaja tuijotti jalkoväliinsä:
- Nyt tajuan miksi sinua kutsutaan mulkuksi.

                                                              ■
Koska juhannuksena käy toteen Hectorin taannoin hokema ”juodaan viinaa, tullaan viisaammiksi niin...” lisään alle aihioita tietokilpailuksi:

1) Mihin matkarakastaja Huikkanen sylki J. Vainion laulussa?
2) Missä teoksessa umpikiero renki lausahti pientilan kauniista emännästä Juulista, että tällä on ”hammeen alla ikuinen juhannus”?
3) Minkä tahtiin hanuristi Janatuisen jalka löi juhannuksena vastentahtoisesti?
4) Missä juhannusaiheisen teoksen saarnassa Pietari on laittanut toistakymmentä jaloviinaa tuulensuojaan?
5) Mitä näkee lähteen pohjalla kun menee noutamaan lantrinkivettä?

(Vastaukset: 1) kylmään parsakeittoon 2) H. Turusen Simpauttajassa 3) tangon 4) H. Salaman Juhannustansseissa. 5) aamua varten jäähtymässä olevan kaljakorin.

IMMU


Kommentoi



 Paatosta jaloa ja alhaista kieltä..
18.06.2018 08:56

Toisinajattelijat, kaikkialla maailmassa, ovat aina kiehtoneet minua. Ennen puhuttiin kyvystä ajatella toisin, nyt kyvyttömyydestä ajatella samoin.

Monet kavahtavat kauluksessani olevaa rauhanmerkkiä. Pitävät kai terroristiradikaalina.

Vai putkinäköradikaali! On arvoja, etenkin arjessa, joista en luovu.

Ostan viinani ja lääkkeeni tulevaisuudessakin Alkosta ja apteekista.

Luen paperilehtiä, niitä tuleekin meille neljä.

Pidän yhä kirjoista, joiussa on alku, keskiväli ja loppu. Joskin loppu saa jäädä myös auki. Tärkeintä lukijan kunnioittamista on riittävänä ajoissa pantu piste.

Elokuvista katson vanhoja ranskalaisia ja Kaurismäkeä. Karseita ovat nämä ampumis- ja autonromuttamiskoosteet.

Rakastan purjelaivoja, pianomusiikkia (Chopinia siis), ja kuolleita runoilijoita (Vergilius, Whitman, Ahmatova, Jesenin).

Huvitun tittelistä mediapersoona. He ovat usein koulutusta vailla mekastavia pöhöitsetuntoisia. Kaikesta tiedetään vähän, mistään ei kunnolla mutta mielipiteitä ja ääntä piisaa. Heitä kohtaa etenkin ilmaisjakelulehdissä ja mainosmedioissa.

Kevyessä musiikissa pitää olla melodia, jonka osaa viheltää hänkin jonka musiikilliset avut riittävät pajupillin tekoon.

Kirjeet laadin aina kaunokirjoituksella ja aidolla mustekynällä. Silloin kohteella on suuri merkitys!

Ostan lihan ja kalan kauppahallista. Jos minut tavataan einesaltaalla, sopii hälyttää terveyssisar paikalle.

Politiikassa kaihdan pukuäijiä, jotka puhuvat hämäriä saadakseen glooriaa. Suorapuheiset nuoret naiset kuten Sanna Marin ja Li Andersson ovat siinä(kin) mielessä ihastuttavia.

Arvostan neljää täkäläispappia niin uskonnoton kuin olenkin. Koko kouluajan kävin uskontotunneilla, iän myötä tajusin, että länsimaiden arvoja ymmärtää kun lukee Raamattua, etenkin Mooseksen kirjoja.

Asun ikäisessäni rintamiestalossa. Eduksi näen senkin, että tilat ovat kolmessa kerroksessa. Jos äänekästä antagonistista ristiriitaa nykyisen - joskin alkuperäisen! - vaimon kanssa kehkeytyisi niin toinen siirtyisi alimpaan kerrokseen, toinen ylimpään. Väliin jäisi yksi kerros ilmatilaa.

Ovat nuo aika konservatiivisia arvoja tässä digi- ja tekoälymaailmassa. Tai radikaaleja tässä hölöttävässä luovan (t)uhomaisen ajassa.

Se oikeuttaa yhä kehittymään valistusihmiseksi, jolla on barokkisielu.

IMMU


Kommentoi



 Pelin renki
11.06.2018 08:59

Vuoden tärkein urheilukuukausi (minulle) alkaa - jalkapallon MM-kisat.

Tutkija on niiden alla selvittänyt että jalkapalloon liittyy uskonnollisia piirteitä. Hän kutsuukin jalkapallostadionia uhrialttariksi.

Tunnen olevani yksi uhreista.

Unelma oli päästä Juventukseen kärkimieheksi. 12-vuotiaana sain silmälasit. Särjettyäni jouduin keksimään toisen harrastuksen. Ryhdyin lukemaan. Etua siitäkin on ollut – halajan keskustella muustakin kuin urheilusta, viinasta ja työstä.

Toinen isku tuli nyt: Italia ei yltänyt kisoihin. En manaa sitä enempää. Suurin suru on manaton. Peukutan Ranskaa. Mottona Eurooppa ensin.

Jalkapallo on kuin itse elämä. Se on myös täynnä piittaamattomuutta, vilunkisopua, kampittamista.

Tuulettaminen maalin jälkeen maistui mutta jos töissä hyppäsi ilosta ilmaan, työnsi joku moukka aina jalan alle lehmänläjän.

Mutta jalkapallo opetti sietämään nöyryytystä ja väheksymistä. Selvisinkin työelämästä henkisesti terveenä.

Kiihkeimpiä jalkapallofaneja löytyy etenkin Espanjasta, kuten myös uuraimpia naistenjahtaajia.

Jalkapallon suosiota on mitattu vertaamalla sitä sukupuolielämään. Mielikuvituksekas rakastaja onkin kuin futistaituri. Hän kikkailee ennen kuin laukaisee.

On tutkittu, että peräti 72 prosenttia espanjalaisista miehistä asettaa jalkapallon uskonnon ja seksin edelle

Uskonnollisuutta meilläkin esiintyy - arvattavasti myös urheilijoissa. Tekninen rutiini toistuu lähetyssaarnaaja-asennossa.

Entä oikeissa jalkapallomaissa kuten Espanjassa:

Madridilainen Miguel asensi makuuhuoneen seinälle isotuumaista televisiota. Carmen närkästyi:

- Oletpa epä-älyllinen! Vaihdat uskonnon ja parisuhdetoimetkin jalkapalloon.

Siihen Miguel:

- Uskontoa minäkin tässä ajattelen. Jos lemmiskelemme kisojen aikana niin sitten polvirukousasennossa. Näen samalla pelit.

Beatriz ja José asuivat Barcelonassa. Kun MM-kisat alkoivat mies napotti vain tv:n ääressä napsien tapaksia. Beatriz koki jääneensä puutostilaan ja koitti ilta, jolloin hän strutsinsulkia uumillaan ja 12 tuuman koroissa tanssahteli television eteen ja alkoi riisuuntua.

Silloin José älähti:

- Lajittele pyykki toisaalla!

Mikä on jälkimmäisen tapauksen opastus suomalaismiehille?

Jos aistit vaimossa kytöä tyttöporukassa etelänmaihin lomalle, mutta olet mustasukkaista sorttia, niin suvaitse hänen lähteä Espanjaan vain jalkapallokisojen aikana.

IMMU

 


Kommentoi



 Ikäjyvitys
10.06.2018 09:12

Ikääntyneet ovat nousseet barrikadeille. Viimeksi maalaisliiton Liisa Hyssälä motkotti, ettei ikääntyneitä oteta hänen puolueessa riittävästi huomioon.
Ikään tuumasinkin kun askelsimme – olkaveljeni Ojarumpu minä, pakoon sunnuntaiahdistusta Valkeisenlammella.
Otin aloitteen:
- En osaa ikinä kertoa ikään koska se vaihtelee koko ajan. Mitenkä sinulla?
- Koen ikääntyessä onnea siitä, etten ole tarpeeksi nuori laukaistakseni totuuden kaikesta taivaan ja maan välillä. Mutta onneksi en ole tarpeeksi vanha, että olisin ”löytänyt itseni”, lakannut siis kehittymistä.
- Autuas hän, joka on potenut nuoruudessaan järjen kuumetta, noussut Spartacuksen rinnalle, eikä 30-40-vuotiaana panssaroitunut pikkutakkiin ja alkanut motkottaa veroista ja nuorisosta, naulasin minä.
Sitten pähkäilimme, että mitä käyttökelpoista nuoruudesta oli jäänyt kun nuoruuttamme leimasivat Biafra, Vietnam, Praha ja Chile : boikottialttius, rauhanaate, vapaus, veljeys ja tasa-arvo. Niistä kaksi vaatimusta pätee yhä, veljeyden on valitettavasti korvannut hyväveljeys.
Ojarumpu tiivisti oivasti:
- On se niin, että kun hyssälät ruikuttavat että heidät on unohdettu, niin he unohtavat samalla asian hyvän puolen – kun syrjäytetään ajoissa niin ei ehdi saattaa loppuun kaikkia virheitään.
Askelsimme taas.
Muuan juttu meitä ikääntymisessä yhteistuumin pelottaa.
Nuorena kun julisti asiaansa mahtailemalla ”mitä minä sanoin” niin siinä oli lopussa huutomerkki. Toivoimme, ettemme joudu tilaan, jossa huutomerkin tilalla on kysymysmerkki.

IMMU

jk. yksi ikääntymisen parhaista eduista on saavutettu kyky ottaa iltapäivänokoset.


Kommentoi


©2018 Immun pakinat - suntuubi.com